Dareios III:n kuolema oli käännekohta Aleksanterin elämässä ja politiikassa. Aiemmin Makedonian kuningas oli esiintynyt aina kreikkalaisuuden puolestapuhujana ja persialaisten kreikkalaisille aiheuttamien vahinkojen kostajana. Vihollisen ruumiin äärellä Aleksanterin käytös kuitenkin muuttui jyrkästi.
Valtakunta jota hän oli halunnut rankaista oli nyt hänen, mutta pitääkseen sen hallussaan hänen täytyi sopeutua sen perustana oleviin vanhoihin traditioihin. Ensimmäiset muutokset tulivat pian näkyviin. Aleksanteri, joka itämäiseen tapaan oli jo ottanut lähipiiriinsä eunukki Bagoaan, ryhtyi ottamaan vastaan uusia iranilaisia alamaisiaan pukeutuneena persialaiseen tapaan: hän käytti punavalkoraidallista tunikaa, purppuravyötä ja piti päässään suurkuninkaalta ottamaansa diadeemia. Aleksanterin seuralaiset ja muut armeijan korkea-arvoiset upseerit saivat kehotuksen pukeutua purppurakoristeisiin viittoihin ja laittaa hevosensa selkään hienostuneet persialaiset loimet. Joidenkin tietojen mukaan he saivat vastuulleen myös Dareioksen 365 jalkavaimoa, (yksi jokaiselle babylonialaisen vuoden päivälle), ja samalla monimutkaiset aasialaiset seremoniat alkoivat vaikuttaa yhä enemmän hovin elämässä.
Veteraanit ottivat vastaan kaikki nämä uudistukset ensin hämmästyneinä ja sitten huonosti peitellyllä vihamielisyydellä. Yksinkertaiset makedonialaiset eivät voineet käsittää näiden eleiden poliittista välttämättömyyttä ja tuomitsivat ne heti vain Aleksanterin kopeuden ja rappeutuneisuuden seurauksiksi.
Reblogged this on Oosterman Treats Blog and commented:
Very good article.
Thank you for reblogging Gerard! Do you speak finnish? Your wife Helvi is from Finland,right?
Hyvä!